Vaikka me puhumme koulutustunneilla helposti ymmärrettävillä lauseilla, on hyvä tutustua eläinten kouluttamisen terminologiaan. Alla yleisempiä käytössä olevia termejä listattuna.
AJOITUS | Timing
Ajoituksella tarkoitetaan palkkion eli kehun ja/tai naksun ajoittamista juuri siihen hetkeen, jolloin eläin tekee toivottua asiaa. Mitä tarkempi on ajoitus, sitä nopeammin eläin oivaltaa, mitä siltä odotetaan. Naksua käytetään kehumisen sijaan juuri ajoituksen tarkkuuden vuoksi. Tämä ei kuitenkaan ole pakollinen, vaan halutessaan voi käyttää kehusanaa hyvä, yes, vau, jep tms. joka itselle on luontevin.
VIHJE | Cue
Vihjeellä kerrotaan eläimelle, mikä toiminto tai liike sen kannattaa suorittaa vihjeen kuullessaan tai nähdessään => saadakseen palkkion. Vihje voi olla sana, käsimerkki tai ympäristön tarjoama, esim. vastaantuleva koira voi toimia vihjeenä, että kannattaa ottaa kontakti taluttajaan, jolloin koira saa palkkion.
EHDOLLINEN VAHVISTE | Conditioned reinforcement
Ehdollinen vahviste on merkki eläimelle että palkkio on tulossa. Usein käytetty ehdollinen vahviste on naksutin (sekundaari vahvistet) ja siitä lähtevä merkki ääni.
EHDOLLISTUMINEN | Conditioning
Ennen koiralle merkityksetön ääni saa uuden merkityksen palkkaamisen ansiosta. Esim. naksuttimen ääni ei ole koiralle merkannut mitään kun se kuulee sen ensimmäisen kerran, mutta kun se saa äänestä palkkion koira ehdollistuu äänelle.
KETJUTTAMINEN | Chaining
Liikkeen useampia osa-alueita liitetään yhteen yhdestä aloitusmerkistä tapahtuviksi. Ketjuttaminen voidaan tehdä etuperin tai takaperin.
KLASSINEN EHDOLLISTUMINEN | Classical conditioning
Klassisessa ehdollistumisessa neutraali ärsyke saa saman merkityksen kuin merkityksellinen ärsyke, esim. Pavlovin koirat, jotka oppivat yhdistämään kellon äänen ruokaan ja lopulta alkoivat kuolata pelkästä kellon äänestä.
KRITEERI | Criteria
Kriteeriksi kutsutaan asiaa, jonka halutaan muuttuvan koulutuksen edetessä. Esimerkiksi paikallaoloharjoituksissa kriteerin nosto tarkoittaa keston lisäämistä ja etäisyyden lisäämistä erilaisia häiriöitä. Kriteeriä nostetaan, kun 80 % eli neljä viidestä suorituksesta onnistuu. Kannattaa huomioida, että kriteereitä ovat myös häiriöt ja ympäristö. Kun kriteerin nostona toimii ympäristön vaihto, on vaatimustasoa laskettava muilta osin hetkellisesti.
KÄYTTÄYTYMISKETJU | Behavioral chain
Toimintoja yhdistetään tapahtumaan yhdestä aloitusmerkistä, esimerkiksi nouto sisältää monta osaa: heitetyn kapulan nouto, ohjaajan eteen istuminen kapula suussa, kapulan luovutus ja siitä perusasentoon meneminen.
LATENSSI | Latency
Aika, joka kuluu vihjeen antamisesta käytöksen alkamiseen. Toivottu latenssi on lähellä nollaa, eli käytös alkaa välittömästi vihjeestä.
NEGATIIVINEN RANKAISU tai NEGATIIVINEN HEIKENNE | Negative punishment P-
Eläimen haluama asia poistetaan sen ympäristöstä, jolloin toiminta vähenee. Poistettava asia voi olla esim. koiralla ulos lähdön yhteydessä oven laittaminen takaisin kiinni, jos koira hyppii. Negatiivinen rankaisu kohdistuu aina siihen, mitä koira juuri sillä hetkellä haluaa, joka takaa tehon. Negatiivinen rankaisu on eläinystävällisempi kuin positiivinen rankaisu.
NEGATIIVINEN VAHVISTE | Negative reinforcement R-
Epämiellyttävä asia poistetaan koiran ympäristöstä, jolloin toiminta lisääntyy. Klassinen esimerkki on koiran hihnasta nyppääminen. Tämä koulutustyyli ei kuulu koirakoulumme koulutustyyleihin.
POSITIIVINEN RANKAISU | Positive punishment P+
Positiivisessa rankaisussa eläimen ympäristöön lisätään jotain epämiellyttävää, jolloin toiminta vähenee. Tämä koulutustyyli ei kuulu koirakoulumme koulutustyyleihin.
POSITIIVINEN VAHVISTE | Positive reinforcement R+
Eläimelle annetaan jotain miellyttävää esim. makupala tai lelu, jolloin harjoiteltava käytös lisääntyy. Tämä koulutustyyli on yleisesti käytössä meillä ja eläintenkouluttajille ympäri Suomen. Eettinen koulutuslupaus.
NIMEÄMINEN | Adding the cue
Kun koira osaa jo tehdä toimintaa ja toiminta on täsmälleen oikein (esim. koira tulee luoksetulossa täsmällisesti ja suoraan ohjaajan eteen oikealle etäisyydelle), täytyy liike nimetä eli siihen liittää toiminnan aloittava vihje (lupa suorittaa toiminto).
OPERANTTI EHDOLLISTUMINEN | Operant conditioning
Eläimen toiminta toimii tavallaan välineenä, jolla eläin saa tahtomansa (esim. makupalan). Eläin oppii ymmärtämään käytöksen ja sen seuraamusten välisen yhteyden.
PREMACKIN PERIAATE | Premack’s Principle
Todennäköisempi (tutumpi) toiminto vahvistaa vieraampaa toimintoa näiden esiintyessä peräjälkeen järjestyksessä ’vieraampi – tutumpi’. Periaatetta hyödynnetään takaperin ketjuttamisessa, jolloin edetään aina vieraammasta toiminnosta kohti tutumpaa.
RANKAISU tai HEIKENNE | Punishment
Rankaisut ovat asioita, jotka vähentävät toimintaa.
SAMMUTTAMINEN | Extinction
Ei-toivottu käytös jätetään huomiotta, jolloin käytös, josta ei ole koiralle mitään hyötyä, jää pois eli sammuu. Kun toimintaa pyritään tietoisesti sammuttamaan, täytyy huomioida myös ympäristön tuomat haasteet.
TAKAPERIN KETJUTTAMINEN | Backward chaining
Liikkeen pieniin osiin jaetut osat ketjutetaan aloittaen lopusta lisäten alkuun aina uusi osa. Esim. noudossa opetetaan ensin pitäminen, sitten kapulan nosto maasta ja viimeisenä heitetyn kapulan nouto. Tällöin liike etenee aina vieraammasta osa-alueesta kohti tutumpaa, jolloin tuttu osa-alue vahvistaa vieraampaa (Premackin periaate, Premack’s Principle)
VAHVISTE | Reinforcement
Vahvisteet eli palkkiot ovat asioita, jotka lisäävät toimintaa. Vahvisteena voi toimia ruoka, lelu, ulospääsy tai mikä tahansa asia, jonka eläin haluaa.
VAHVISTETIHEYS | Rate of reinforcement
Vahvistetiheydellä tarkoitetaan vahvisteiden välistä aikaa eli sitä, kuinka usein koira saa vahvisteen. Jotta oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta, tulisi vahvisteiden tulla maksimissaan viiden sekunnin välein, mieluummin vieläkin tiheämmin, jopa 12-20 krt / min.
ÄRSYKEKONTROLLI tai VAIKUTEHALLINTA | Stimulus control
Kun liike on ärsykekontrollissa, koira tarjoaa sitä vain ja ainoastaan yhdestä vihjeestä, käskystä eikä milloinkaan muulloin. Ärsykekontrollin kouluttamisessa on neljä vaihetta:
– koira tekee liikkeen X vihjeestä X / istuu kun sanoo ’istu’
– koira ei tee liikettä Y vihjeestä X / ei mene maahan, kun sanoo ’istu’
– koira ei tee liikettä X vihjeestä Y / ei istu, kun sanoo ’maahan’
– koira ei tee liikettä X muulloin kuin vihjeestä X / ei istu muulloin, kuin vihjeestä ’istu’
